BlogikirjoitusTermi”due diligence”mainitaan yhä useammin kestävän kaupan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden yhteydessä. Mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Ja mitä se edellyttää yrityksiltä?
Tässä blogissa kerromme, mikä se on ja miksi sen merkitys kasvaa jatkuvasti, ja miten yritykset voivat täyttää toimitusketjuun liittyvät velvollisuutensa vaihe vaiheelta.
Mitä due diligence tarkoittaa?
Due diligence tarkoittaa kirjaimellisesti ”asianmukaista huolellisuutta”. Kansainvälisen liiketoiminnan yhteydessä se on prosessi, jossa yritykset selvittävät toimintaansa aiheuttavia tai ylläpitäviä riskejä – ja ryhtyvät sitten toimenpiteisiin näiden riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai korjaamiseksi.
Kyse ei ole pelkästään siitä, mitä omassa yrityksessä tapahtuu, vaan myös siitä, mitä tapahtuu toimitusketjun alkupäässä: toimittajien, viljelijöiden, tehtaiden tai raaka-aineiden toimittajien luona.
Due diligence -prosessin kuusi vaihetta
Due diligence -prosessi jaetaan yleensä kuuteen vaiheeseen, kuten OECD:n suuntaviivoissa on esitetty:
- Laadi toimintaperiaatteet: Laadi selkeät toimintaperiaatteet, joissa yrityksesi ilmaisee kunnioittavansa ihmisoikeuksia ja ympäristöä.
- Riskien tunnistaminen ja arviointi : Selvitä, missä vaiheissa toimitusketjussasi esiintyy riskejä – ajattele esimerkiksi lapsityövoimaa, metsäkatoa tai elinkustannukset kattavan palkan puuttumista.
- Ryhdy toimenpiteisiin: Laadi parannussuunnitelmia ja tee yhteistyötä toimittajien kanssa riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi.
- Seuranta ja arviointi: Seurataan, onko toimenpiteillä vaikutusta, ja mukautetaan niitä tarvittaessa.
- Viestintä ja raportointi: Kerro avoimesti kohtaamistasi riskeistä ja toteuttamistasi toimista. Tämä vahvistaa luottamusta ja yhteistyötä.
- Korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen: Kun vahinkoa on aiheutunut, ryhdyt aktiivisesti korjaaviin toimenpiteisiin – esimerkiksi valitusmenettelyjen tai korvausmenettelyjen kautta
Edellä mainitut kuusi vaihetta perustuvat OECD:n vastuullista liiketoimintaa koskeviin due diligence -ohjeisiin. Tästä viitekehyksestä on tullut kansainvälinen standardi due diligence -menettelyille globaaleissa toimitusketjuissa. Se tarjoaa yrityksille käytännöllisen ja jäsennellyn lähestymistavan, jonka avulla ne voivat tunnistaa, ehkäistä ja lieventää haitallisia vaikutuksia sekä raportoida siitä, miten ne käsittelevät niitä toiminnassaan ja toimitusketjuissaan.
On tärkeää huomata, että OECD:n mallissa korostetaan, ettei due diligence ole kertaluonteinen toimenpide, vaan jatkuva prosessi. Yritysten odotetaan päivittävän riskinarvioitaan ja toimiaan säännöllisesti tilanteen muuttuessa, jolloin kyseessä on dynaaminen prosessi eikä staattinen tarkistuslista. Tämä lähestymistapa on sopusoinnussa sekä lakisääteisten vaatimusten (kuten EU:n CSDDD-direktiivin ja kansallisten lakien) että yritysvastuuta koskevien kasvavien yhteiskunnallisten odotusten kanssa.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Monille yrityksille vastuullisuuden edistäminen on jatkuva kehitysprosessi. Se ei tarkoita, että toimitusketjunne pitäisi olla heti sataprosenttisesti ongelmaton, vaan sitä, että teette aktiivisesti selvitystyötä, teette valintoja ja kannatte vastuun.
ImpactBuying yrityksiä tässä prosessissa – riskien kartoituksesta sidosryhmäkeskusteluihin ja data vaikuttavuusstrategioihin. Työkalumme ja asiantuntemuksemme auttavat organisaatioita noudattamaan lainsäädäntöä ja saavuttamaan positiivista vaikuttavuutta toimitusketjussaan.
Johtopäätös
Due diligence ei ole pelkkä sääntöjen noudattamisen rasti ruutuun, vaan keino edistää rakenteellisesti reilua ja kestävää kauppaa. Se edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja halukkuutta esittää vaikeita kysymyksiä. Mutta se myös tuottaa tulosta: vahvempia suhteita toimittajiin, kestävämpiä toimitusketjuja ja tuotteita, jotka todella edistävät parempaa maailmaa.