BlogikirjoitusCorporate Sustainability Reporting Directive CSRD) on eurooppalainen direktiivi, joka muuttaa perustavanlaatuisesti kestävän kehityksen raportointia Euroopan unionin yrityksissä. Lainsäädäntö on ollut voimassa tammikuusta 2023 lähtien, ja tilikaudesta 2024 alkaen ensimmäisten suurten yritysten on raportoitava ESG-tuloksistaan. Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen raportointi nousee nyt samalle tasolle kuin taloudellinen raportointi.
CSRD-direktiivi vaikuttaa suuryrityksiin ja pörssiyhtiöihin, mutta myös arvoketjun pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joilla on merkittävää toimintaa EU:ssa. Riippumatta siitä, kuuluuko yrityksesi suoraan direktiivin piiriin vai joudutko käsittelemään tietopyyntöjä välillisesti asiakkaiden tai rahoittajien kautta: CSRD-direktiivi koskee käytännössä jokaista arvoketjun lenkkiä.
Tämä sinun on nyt tiedettävä:
- Julkisen edun mukaiset suuret yritykset raportoivat tilikaudesta 2024 alkaen
- Raportointi noudattaa eurooppalaisia kestävän kehityksen raportointistandardeja (ESRS)
- Kaksinkertainen aineellisuus on analyysin ydin
- Kestävän kehityksen raportti liitetään hallituksen toimintakertomukseen, ja sille on hankittava varmennus
- Myös yritykset, jotka eivät suoraan kuulu CSRD:n piiriin, joutuvat vastaamaan toimitusketjun sisällä esitettäviin tietopyyntöihin
Mikä on Corporate Sustainability Reporting Directive CSRD)?
CSRD-direktiivi, viralliselta nimeltään direktiivi (EU) 2022/2464, hyväksyttiin Euroopan komissiossa 14. joulukuuta 2022 ja se tuli voimaan 5. tammikuuta 2023. Se on jatkoa ja laajennus vuonna 2014 annetulle ei-taloudellista raportointia koskevalle direktiiville (NFRD), joka koski vain noin 11 700 suurta yritystä. corporate sustainability reporting directive tämän koskemaan noin 50 000 yritystä.
CSRD-asetuksen mukaan yritysten on raportoitava kolmesta osa-alueesta: ympäristö (hiilidioksidipäästöt, energia, vesi, biodiversiteetti), sosiaalinen vastuu (työntekijät, ihmisoikeudet, toimitusketjun vaikutukset) ja governance johtaminen, valvonta, palkitsemispolitiikka, riskienhallinta). Nämä ei-taloudelliset tiedot tulevat olemaan olennainen osa hallituksen toimintakertomusta, ja ne ovat varmennuksen kohteena. Alun perin kyseessä on rajoitettu varmennus, jota voidaan myöhemmin laajentaa kohtuulliseksi varmennuksiksi.
Direktiivi on linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) puitteiden ja tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä kanssa. Yhteys EU:n taksonomia-asetukseen on olennaisen tärkeä: yritysten on raportoitava, kuinka suuri osuus niiden liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakustannuksista on taksonomiakriteerien mukaista. Lisäksi CSRD-direktiivi muodostaa perustan Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD).
Konkreettisia raportointiaiheita ovat esimerkiksi:
- Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt
- Vedenkulutus ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
- Oman henkilöstön työolot ja arvoketjussa
- Monimuotoisuuspolitiikka ja palkkauserot hallituksessa
- Korruptionvastainen politiikka ja lobbaus
Kenelle CSRD koskee ja milloin se tulee voimaan?
CSRD-direktiivin täytäntöönpano tapahtuu vaiheittain. Velvoite riippuu yrityksen koosta, pörssilistauksesta ja siitä, onko yrityksellä pääkonttori EU:ssa. Tämä tarkoittaa, että eri yritysryhmien on aloitettava raportointi eri aikoina.
”Suuren yrityksen” määritelmään sovelletaan uusia raja-arvoja tilikausista alkaen, jotka alkavat 1. tammikuuta 2025 tai sen jälkeen: taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa, nettoliikevaihto yli 50 miljoonaa euroa tai keskimäärin yli 250 työntekijää. Yritys kuuluu CSRD:n piiriin, jos se täyttää vähintään kaksi näistä kolmesta kriteeristä.
Aikajana luokittain
| Tilivuosi | Raportointi | Kenelle velvollisuus koskee |
|---|---|---|
| 2024 | 2025 | Yli 500 työntekijää työllistävät yleisen edun mukaiset suuret yritykset (OOB), jotka kuuluivat jo NFRD:n piiriin |
| 2025 | 2026 | Muut suuret EU-yritykset, jotka täyttävät uudet kynnysarvot |
| 2026 | 2027 | Pörssinoteeratut pk-yritykset (opt-out-mahdollisuus vuoteen 2028 asti) |
| 2028 | 2029 | Suuret EU:n ulkopuoliset konsernit, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa euroa ja joilla on vähintään yksi suuri tai pörssinoteerattu EU:n tytäryhtiö tai sivuliike |
Huomio: konsolidointisäännöt ovat voimassa. Monet tytäryhtiöt sisältyvät emoyhtiön konsernitilinpäätökseen, eivätkä ne tarvitse laatia omaa erillistä tilinpäätöstään.
Yritykset, jotka eivät kuulu suoraan CSRD-direktiivin piiriin, joutuvat kuitenkin välillisesti tekemisiin sen kanssa toimittajina tai toimitusketjun kumppaneina. Suuret ostajat tulevatdata alihankkijoiltaandata voidakseen laatia oman toimitusketjunsa raportin. Tämä vaikuttaa koko talouteen.
CSRD:n keskeiset käsitteet: kaksinkertainen olennaisuus ja arvoketju
Kaksinkertainen olennaisuus on CSRD-raportoinnin ydin. Tämä tarkoittaa, että yritysten on arvioitava kestävän kehityksen näkökohdat kahdesta näkökulmasta: vaikutusten olennaisuus (yrityksen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön) sekä taloudellinen olennaisuus (ESG-riskien ja -mahdollisuuksien vaikutus itse yritykseen).
Systemaattinen olennaisuusanalyysi on pakollinen, ja siihen on sisällytettävä sidosryhmien, kuten työntekijöiden, asiakkaiden, sijoittajien ja yhteiskunnallisten organisaatioiden, kuuleminen. Tämä kaksitahoinen näkökulma varmistaa, että raportit eivät ainoastaan täytä sääntelyvaatimuksia, vaan niillä on myös strategista arvoa riskienhallinnalle ja kestävän kasvun mahdollisuuksien tunnistamiselle.
Arvoketjun kartoittaminen
CSRD-direktiivi velvoittaa yritykset analysoimaan koko arvoketjunsa: raaka-aineista ja toimittajista jakeluun, tuotteiden käyttöön ja elinkaaren loppuvaiheeseen. Tämä on linjassa kansainvälisten puitteiden, kuten YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjeiden, OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien suuntaviivojen sekä due diligence -menettelyjen kanssa.
Riskit, mahdollisuudet ja vaikutukset on arvioitava lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Esimerkkeinä voidaan mainita ilmastoriskit vuoteen 2050 asti tai alihankkijoiden työturvallisuusriskit tietyissä maissa.
Esimerkkejä olennaisten aiheiden aloittamisesta toimialoittain:
- Autoteollisuus: Scope 3, ihmisoikeudet raaka-aineketjuissa (esimerkiksi koboltin louhinta), siirtymissuunnitelmat sähköistymiseen
- Rahoituspalvelut: Sijoitussalkkujen ilmastoriskit, kestävän rahoituksen tunnusluvut
- Elintarviketeollisuus: vedenkulutus, vaikutukset biodiversiteettiin, työolot maatalousketjussa
- Teknologia: Tietokeskusten energiankulutus, sähköromu, kuluttajien tietosuoja
Eurooppalaiset kestävän kehityksen raportointistandardit (ESRS)
Eurooppalaiset kestävän kehityksen raportointistandardit ovat CSRD-direktiivin mukaisia sitovia raportointistandardeja. Ne on laatinut EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group), ja Euroopan komissio hyväksyi ensimmäisen standardikokonaisuuden 31. heinäkuuta 2023. Nämä standardit ovat olleet voimassa 22. joulukuuta 2023 lähtien.
ESRS:n rakenne
Yleiset standardit:
- ESRS 1: Raportoinnin yleiset vaatimukset
- ESRS 2: Yleiset tiedonantovaatimukset (pakolliset kaikille yrityksille)
Ympäristö:
- ESRS E1: Ilmastonmuutos
- ESRS E2: Saastuminen
- ESRS E3: Vesi ja meren luonnonvarat
- ESRS E4: Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
- ESRS E5: Raaka-aineiden käyttö ja kiertotalous
Sosiaalinen:
- ESRS S1: Omat työntekijät
- ESRS S2: Arvoketjun työntekijät
- ESRS S3: Vaikutukset yhteisöihin
- ESRS S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Governance:
- ESRS G1: Toiminnanjohtaminen, yrityskulttuuri, korruption torjunta, lobbaus
Alakohtaisia ESRS-standardeja kehitetään parhaillaan vaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, kuten energia- ja autoteollisuudessa. Pk-yrityksille valmistellaan yksinkertaistettuja VSME- ja LSME-standardeja, joiden käyttöönotto on suunniteltu vuosille 2026–2028.
Tärkeää: CSRD-raportit on toimitettava digitaalisessa muodossa jäsennellyssä, koneellisesti luettavassa tiedostomuodossa (XBRL, European Single Electronic Format). Tämä mahdollistaa tietojen kokoamisen keskitettyyn EU:n tietokantaan.
CSRD ja pk-yritykset: välittömät ja välilliset vaikutukset
Suurin osa pörssin ulkopuolella toimivista pk-yrityksistä ei oikeudellisesti kuulu suoraan CSRD-direktiivin piiriin. Ne joutuvat kuitenkin tekemisiin sen kanssa asiakkaiden, rahoittajien ja vakuutusyhtiöiden esittämien CSRD-tietopyyntöjen vuoksi. Arvoketjuraportoinnin vaikutukset ulottuvat pidemmälle kuin niihin yrityksiin, joilla ei ole välitöntä raportointivelvollisuutta.
Mitä suuret asiakkaat voivat odottaa?
Vuosina 2025–2028 suuret yritykset tulevat yhä useammin pyytämään pk-yritystoimittajiaan:
- data Scope 1, 2 ja merkittävät Scope 3)
- Tietoa raaka-aineiden alkuperästä
- Työolot ja ihmisoikeuspolitiikka
- Asiaankuuluvat sertifikaatit (ISO 14001, SA8000 jne.)
- Monimuotoisuutta, rehellisyyttä ja tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet
MKB-yritykset voivat valita vapaaehtoisen, yksinkertaistetun raportoinnin VSME ESRS -järjestelmän avulla. Tämä auttaa yrityksiä säilyttämään houkuttelevuutensa suurten asiakkaiden ja pankkien silmissä ja estää tilanteen, jossa yritysten täytyy aloittaa alusta jokaisen tietopyynnön yhteydessä.
Käytännön esimerkkejä:
- Tuotantoyritys, jonka on toimitettava tietoja energiankulutuksesta ja materiaalien alkuperästä suurille asiakkaille Alankomaissa
- Palveluntarjoaja, jonka tehtävänä on selventää monimuotoisuutta, rehellisyyttä ja tietosuojaa koskevia käytäntöjä institutionaalisille asiakkaille
- Kuljetusyritys, jonka on pystyttävä raportoimaan asiakkailleen kuljetuskertaa kohden syntyvät hiilidioksidipäästöt
Miten valmistaudutaan CSRD-raportointiin?
CSRD-valmistelut on suositeltavaa aloittaa 12–24 kuukautta ennen ensimmäistä pakollista raportointia. Tietojen, prosessien ja governance oltava kunnossa ajoissa. Järjestelmällinen lähestymistapa, yhdistettynä OECD:n kuusivaiheiseen due diligence -malliin, auttaa yrityksiä käsittelemään näitä monimutkaisia raportointivaatimuksia vaihe vaiheelta.
CSRD-valmistelun vaiheittainen suunnitelma
Vaihe 1: Soveltuvuuden määrittäminen Selvitä, kuuluuko organisaatiosi CSRD:n piiriin ja mistä ajankohdasta lähtien. Ota huomioon konsernirakenteet ja konsolidointisäännöt. Kysy: ”Täytämmekö vähintään kaksi kolmesta kynnysarvosta?”
Vaihe 2: governance järjestäminen Perustakaa sisäinen projektiryhmä, ottakaa johto ja hallintoneuvosto mukaan ja määrittäkää selkeät vastuualueet. Kysykää: ”Kuka kantaa lopullisen vastuun ESG-raportoinnista organisaatiossamme?”
Vaihe 3: Suorita olennaisuusanalyysi Suorita kaksitasoinen olennaisuusanalyysi sidosryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun pohjalta ja dokumentoi menettelytapa järjestelmällisesti. Kysy: ”Mitkä ESG-aiheet ovat olennaisia sekä vaikutusten että taloudellisen näkökulman kannalta?”
Vaihe 4: Kartoita dataprosessit Sel vitä, mitädata ondata saatavilla henkilöstöhallinnosta, kiinteistöpalveluista, taloushallinnosta, hankinnoista ja IT-osastolta. Paranna tietojen laatua tarvittaessa. Kysy: ”Mitä Scope 1-, Scope 2- ja merkityksellisiä Scope 3 voimme jo mitata?”
Vaihe 5: Määritä toimintaperiaatteet ja tavoitteet Määritä toimintaperiaatteet, tavoitteet (kuten CO₂-päästöjen vähentämistavoitteet vuosille 2030 ja 2050) sekä avainmittarit. Kysy: ”Onko meillä konkreettisia, mitattavia tavoitteita tulevaisuutta varten?”
Vaihe 6: Suunnittele raportointiprosessi Laadi CSRD-raportointiprosessi, mukaan lukien sisäiset tarkastukset, kirjausketju ja yhteistyö tilintarkastajan kanssa varmistusta varten. Kysymys: ”Miten varmistamme, että raportti on luotettava ja tarkastettavissa?”
Aloita tämän vuoden lähtötilannetutkimuksella ja laadi realistinen etenemissuunnitelma kohti ensimmäistä CSRD-raportointia. Hyödynnä koulutuksia, käytännön oppaita ja digitaalisia työkaluja, jotta voit soveltaa ESRS-vaatimukset konkreettisiin data ja raportointivaatimuksiin.
Lisätietoja ja yhteys muihin säädöksiin
CSRD-asetus ei ole erillinen kokonaisuus, vaan se liittyy laajempaan kestävän kehityksen alaan liittyvään eurooppalaiseen lainsäädäntökehykseen. EU:n kestävän kehityksen taksonomiassa määritellään, mitkä taloudelliset toiminnot täyttävät ympäristöystävällisyyden kriteerit. Kestävän rahoituksen ilmoittamista koskeva asetus (SFDR) velvoittaa rahoituslaitokset raportoimaan kestävän kehityksen riskeistä sijoituspäätöksissään.
Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD) täydentävän sääntelytason, joka tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2026 alkaen suurimmille yrityksille. Direktiivi asettaa velvoitteita toimitusketjun tarkastelulle sekä ihmisoikeusrikkomusten ja ympäristövahinkojen torjumiselle.
Monissa maissa, kuten Alankomaissa, on kansallisia yhteyspisteitä, toimialajärjestöjä ja kauppakamareita, jotka tarjoavat käytännön tukea usein kysyttyjen kysymysten, verkkoseminaarien ja ohjeiden muodossa. Yritysten on otettava huomioon kansalliset täytäntöönpanolait sekä kansallisten viranomaisten valvonta.
Mistä löydät lisätietoja:
- EU:n viralliset julkaisut EUR-Lex-palvelussa
- ESRS-asiakirjat EFRAGin verkkosivustolla
- Alaorganisaatioiden toimialakohtaiset ohjeet
- Tilintarkastusvalvontaviranomaisten kansalliset ohjeet
- Kauppakamarien käytännön oppaat
Olennuusanalyysien, tietojenkäsittelyprosessien, raportointirakenteiden ja varmennusvalmistelujen laatimisessa erikoistunut tuki voi olla arvokasta. Yritykset, jotka aloittavat valmistelut jo nyt, varmistavat paitsi säännösten noudattamisen myös strategisen edun markkinoilla, joilla sijoittajat, asiakkaat ja muut sidosryhmät arvostavat yhä enemmän avoimuutta.